Heinäkuun
kohokohta on Seinäjoella. Kisataukoa oli alla taas kuukausi ja seuraavaan kisaankin
näyttäisi olevan muutama viikko. Tälle vuodelle reittiä oli muutettu siten,
että nyt ajettiin kaksi 30 km kierrosta ilman erillistä alkulenkkiä. Oma suorituskyky
tuntui ihan hyvältä: Laajavuoren jälkeen tuli viikko kevyttä kesäflunssaa ja
pari viikkoa mäkitreeniä lämmössä. Viimeinen viikko oli lähinnä kevyttä ajelua.
Kisakeli oli
varmasti enemmistön mielestä optimaalinen 20-asteinen puolipilvi. Lähtöpaikka viivalla
meinasi jäädä aika taakse, mutta kiersin rohkeasti eturiviin, mistä supermiehet
vielä puuttuivat. Tällä kertaa eturiviin oli jätetty aika kunnioittava tila kärkikuskeille.
Startti tapahtui jälleen tuttuun ylämäkeen ja jono muodostui taas aika
sujuvasti. Vauhti tuttujen kavereiden kyydissä tuntui aika reippaalta, mutta
koska kyseessä on osin peesikisa, päättelin että on syytä pysyä mukana. Vähän
pahalta se tuntui ja helpotus tulikin väärällä tavalla: vajaan kuuden
kilometrin kohdalla, missä siirrytään ulkoilureitiltä polulle, oli kaveri
vetänyt pahasti keulan yli. Pari kuskia oli kaatuneen apuna ja parin hengen
voimin metsästimme puhelinta ja ensiapukykyä. Parissa minuutissa saimme hätäkeskuksen
puhelimeen ja ensihoitajan kuskien joukosta, jolloin jatkoin itse matkaa.
Episodin myötä
edelle olivat menneet suurin piirtein kaikki, joten kesti hetken päästä rytmiin
kiinni. Polut joutui ajamaan rauhallisten letkojen jatkona ja ulkoilureitillä
piti sitten vetää seuraava letka kiinni. Sikäli tämä toimi, että poluilla sai
vedettyä henkeä, jotta jaksoi puristaa välit kiinni. Kierroksen loppupuolella
muutamat polut menivätkin sitten jo ihan hyvää kyytiä, kun voimia oli.
Viimeisellä polulla olin saanut taas letkan kiinni parin kaverin kanssa, ja
ulkoilureitillä menin jälleen kärkeen. Takaa tulikin pian HHCMB:n kuski kovaa
ohi ja tartuin kyytiin. Muut jäivät jälkeen ja vauhdista pystyi päättelemään,
että veturina oli kaveri, joka oli jäänyt vielä auttamaan kaatunutta.
Kierroksen
vaihtoon saakka pysyin helposti perässä ja päätin roikkua parhaani mukaan.
Pääsimme heittämällä ohi useammasta kuskista, mutta hiljalleen totuus valkeni.
Tai olihan sykemittari sen jo hetken aikaa kertonut. Muutamassa teknisemmässä
paikassa jäin hieman jälkeen ja jouduin toteamaan, etten pysty ajamaan väliä
kiinni ajamatta itseltäni jalkoja alta. Niinpä toinen kierros muuttui
soolosuoritukseksi. 40 kilometrin kohdalla järven rannalla näkyi n. kilometrin
päässä edellä 4-5 hengen letkan, joten siitä tulikin tavoitetta. Poluilla eroja
pystyi kuvittelemaan ajavansa kiinni, mutta esim. järven rannan hiekkatiellä
letka vain on paljon nopeampi. Panostin siis poluille. 45 kilometrin kohdalla
sain kiinni yhden letkasta pudonneen kuskin. Toivo heräsi, ja uskomatonta kyllä
viimeiseltä polulta tullessa pääsin juuri letkan jatkoksi. Lepäilin ulkoilureittiosuuden
letkassa laskettelurinteen nousuun saakka, laitoin vilkun päälle ja muut jäivät
nauttimaan noususta vähän pidempään. Mäen puolivälissä vasen jalka kramppaili lupaavasti,
mutta aukeni nousun loppuun mennessä. Mäen päällä sain vielä yhden kuskin
kiinni, laskin perässä maalialueelle ja onnistuin ohittamaan hänetkin lyhyessä ja
sopivan epämiellyttävässä loppunousussa.
Seinäjoen kisa on
aika omanlaisensa. Korkeuserot ovat hyvin vähissä, polut ovat pääasiassa
nopeita mutta osin hieman teknisiä, ja nopeaa ulkoilureittiä on aika paljon.
Tuloksellisesti meni ihan kivasti (#15), eikä parin minuutin tauko alkukisasta
välttämättä juuri vaikuttanut sijoitukseen. Toisaalta; jos olisin jatkanut
alkuperäisessä porukassa, olisi ulkoilureiteillä voinut olla paljon kovempi
veto, jolloin hyvällä tuurilla sijoitus ja aika olisivat voineet olla ”paljon”
paremmat. Laajavuoreen tuloksia on hieman hankala vertailla, sillä kisat ovat
niin eri tyyppiset ja olihan tällä kestoakin lähes kolme varttia vähemmän. Tuntuma
on kuitenkin se, että hyvin meni. Seuraavaan kisaan taitaa taas olla turhan
pitkä aika.
(Seinäjoen
ulkopuolelta pohdinta: Tahko jäi taas reissun takia väliin. Huikean nopeita
aikoja siellä kyllä ajettiin. Kolmen tunnin alitus ei ollut mikään kovin
erikoinen suoritus: yleisessä sarjassa jopa 64 kuskia <3h. Reittiin on kai tehty
joitain pieniä muutoksia ja toisia paikkoja on tasoiteltu tai muuten korjailtu.
Tällä hetkellä ei ole Tahkolle ikävä. Mitähän sitä keksisi…)
