Cycli XCM, 15.7.2018

Laajavuoresta oli kuukausi vierähtänyt, joten Seinäjoelle oli kiva lähteä. Intoa lisäsi tietysti loistava keli sekä se, että reitti on ainakin kuivana todella mukava: vauhdikkaita juurilla ja kivillä höystettyjä polkuja sekä vielä vauhdikkaampaa ulkoilureittiä. Tälle vuodelle kisakeskuksen reitityksiä oltiin vähän muutettu, jolloin kierroksen lopuksi noustiin laskettelukeskuksen huipulle saakka ja sahattiin lopuksi vielä vähän rinnettä ylös-alas.

Porukkaa oli viivalla aika mukavasti, mutta järjestäjän ovela ratkaisu pakottaa jono muodostumaan aika ”väkivaltaisella” tavalla osoittautui hyvin toimivaksi (pari shikaania ensimmäisen nousun lopulla). Parin kilometrin jälkeen huomasin ajavani n. 8 hengen porukassa, jossa vauhti oli mukavan reipas. Ensimmäisen kierroksen puolivälin tienoilla tajusin kyllä vauhdin olevan liikaa, mutta en malttanut jättäytyä pois. Reipasvauhtinen ajaminen on kai kuitenkin se syy, miksi tätä tehdään. Loppunousut nousivat aika helposti, mutta viimeisen kierroksen krampit kyllä vähän tuoksahtivat ilmassa.

Toiselle kierrokselle oli pakko vähän rauhoittaa, ja samasta porukasta pari muutakin kuskia vaihtoivat moodia. Alkuun mentiin enempi vähempi samaa tahtia, mutta muutaman kilometrin jälkeen ajelimme kahdestaan Maastoonpolje-paitaisen kanssa. Näin mentiin toinen kierros loppuun, kunnes ajokaveri vähän arpoi reitin kanssa loppunousuissa/-laskuissa. Kolmannelle kierrokselle sain siis lähteä itsekseni.

Ensimmäisen kierroksen suorittaminen alkoi nyt vähän painamaan. Ulkoilureittipätkät, jotka ajettiin ajoittain yli 35 km/h menivät nyt juuri ja juuri päälle kahtakymppiä. Eipä se kuitenkaan muillekaan helppoa ollut, sillä kierroksen lopuilla sain silti pari kaveria vielä kiinni. Loppunousut tekivät tehtävänsä, sillä heti nousun alkuun iski molempiin reisiin kramppi. Kevyellä pyörityksellä nousu silti nousi ja keveydestä huolimatta perässä ajellut kaveri kärsi ilmeisesti vielä enemmän. Tämän jälkeiset nousut ja laskut menivät aika mukavasti, eikä kramppikaan enää uhkaillut.

Maalissa oli harvinaisen mukavaa riisua kypärä ja hanskat. Lämmin oli, mutta ajaminen tuntui maaliin asti hauskalta. Viime vuoteen verrattuna aika heikkeni reilusti, mutta pistetään valtaosa muuttuneiden loppunousujen piikkiin...