Kisapäivä 2:n aamu häikäisi auringonpaisteella. Karsinasta sama paikka kuin eilen, edessä oli vähän harvempaa. Kuuluttaja tuotti pettymyksen ilmoittamalla matkan olevan 68km luvatun 80:n sijaan. Tämä korvattaisiin viimeisen etapin 9km pidennyksellä. Lähtörivissä oli aikaa ihmetellä ympärillä olevien kuskien kevyttä rengastusta.
Starttipam, ja eiliseltä tuttuun nousuun. Pysyttäydyin ~20 kuskin kärkiryhmässä, joka repesi kahtia pari sataa metriä ennen Kaunispään huippua. Repeily jatkui laskun jälkeen Palopään nousussa. Huomasin ajelevani neljän hengen letkassa läskipyörän peesissä. Tuokin letka repesi ennen huippua ja vähän jäin läskistä. Flow-laskuun pääsin kuitenkin tuntumaan ja nautin menosta. Urupään nousun ja laskun peesailin. Sovimme vuorovedosta kohti kisakeskusta ja siitä eteenpäin helpoille urille. Rasitustaso pysyi lenkkileveleillä, mikä tuntui fiksulta tempulta.
30 kilometrin nurkilta alkoi nautittava tasaisehko polkuosuus, mitä kesti kymmenisen kilometriä. Tässä kasaantunut ryhmä muuttui hiljalleen soolokuskeiksi. Hiljalleen sykekin alkoi nousta, kun sain pientä eroa taaksepäin aikaiseksi. Tarjoilin renkaansa rikkoneelle kaverille pumpun ja sisurin, ja tästä kiitoksena takaa tuli nuori kaveri, joka tarjosi peesit hiekkatieosuudelle Kiilopäälle 44km tienoille. Nousun alussa reidet uhkailivat krampilla ja selkä edellä karkasi. Luotin kuitenkin kokemukseen, ja sain kelattua kaverin kiinni reilusti ennen huippua. Huipulla eroa oli mukavasti yli 100 metriä. Sykkeet olivat tietysti vähän koholla, mutta homma tuntui olevan hallussa. Laskua seuraavat polkuosuudet olivat puhdasta nautiskelua. Ahopäiden nousu oli helppo ja lasku puolestaan nautittavaa kivikkotykitystä. Tämän hauskuuden hinta oli tyhjenevä takarengas. Suihkaus co2- kapselista auttoi 1,5km, jonka jälkeen oli pysäköitävä ihmettelemään. Vuoto oli jossain kumin ja vanteen välimaastossa, eikä litku toiminut. Maaliin oli 10 tuttua kilometriä, joten suhautin renkaan niin täyteen kuin uskalsin, ja toivoin parasta. Ohi meni kaksi kaveria. Toisen saavutin parissa kilometrissä, mutta toisen kohdalla oli luovutettava huomista ajatellen. Harmillista, koska hän ajoi samassa sarjassa. Rengas kuitenkin jaksoi hitaasti tyhjentyen maaliin saakka.
Maalissa sijalla 9 ja olo tuoreena. Aika meni rengasmurheiden verran päälle 3,5 tuntia (3:34). Viimeiselle etapille olisi lystiä laittaa kaikki peliin jossain vaiheessa, mutta voi olla, että paukut on jo ammuttu. Sunnuntai kertoo.
Virallinen KoPy-tarina
täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti